Ravit ja voittamisen tunne
Ihmiset ovat pelanneet rahasta niin kauan, kun vain jonkinlainen vaihdantaväline on ollut saatavilla. Pelaaminen on jotenkin inhimillistä, sillä me myös pelaamme korttipelejä, pihapelejä, joukkuepelejä, tietokonepelejä, pöytäpelejä yms. – ja sitten niitä rahapelejä. Rahasta pelaamisessa on se huono puoli, vähän kuin sijoittamisessakin, että raha sekoittaa monesti ihmisen pään. Onhan käynyt niinkin, että joku on voittanut miljoonia lottopelissä, mutta rahat on kulutettu muutamassa vuodessa, eikä ihmisestä ole tullut sen onnellisempaa.
Raha liittyy olennaisesti myös hevosurheiluun. Se liittyy hevosten ostamiseen, kasvatukseen, valmentamiseen ja luonnollisesti kilpailemiseen. Jos kilpailusta saisi vain kauniin pokaalin ja kädenpuristuksen, ei katsojia tai ohjastajia olisi niin lukuisia, kuin mitä niitä nyt on. Raha saa ihmiset ja tässä tapauksessa hevoset liikkeelle.
Aina voit ostaa osan ravurista ja kannustaa, kuten vähä aikaa sitten oli Ruotsissa aihetta. Suomen ja HIFK:n liput liehuivat korkeimmalla lauantai-iltana kesäkuun lopussa Eskilstunassa Ruotsissa, kun 3-vuotiaat tammat kilpailivat täyden matkan E3-finaalissa huikeasta 94 000 euron ykköspalkinnosta. 1000 raviliigalaisen yhteisomistuksessa oleva Mascate Match Pekka Korven luotsaamana meni ja voitti koko matkan Suomen ennätysajalla.
Hevosurheilu ja raha
Hevosilla on aina ollut selkeä merkitys rahan ja urheilun maailmassa. Jo antiikin Roomassa hevosurheilulla oli paikkansa kansalaisten viihdyttämisessä. Roomassa on ollut oma kevätkarnevaalien ratsastuskilpailu satojen vuosien ajan, aina 1800-luvun lopulle. Sen sijaan nämä meille tutut ravikilpailut ovat syntyneet 1700-luvun Yhdysvalloissa, josta se sitten tuli varsin nopeasti myös Eurooppaan 1800-luvulla. Suomessa raveja on ravattu jo 1800-luvulla jääradoilla ja vähitellen raviurheilu kehittyi ihan Kuninkuusraveiksi asti 1920-luvulla. Ennen varsinaisia järjestettyjä kisoja kisailtiin kirkkomatkoilla, joista sitten vähitellen päästiin isompiin kisoihin. Vuonna 1864 alkaneiden valtionajojen myötä suomenkielessä alettiin käyttää uusia sanoja, kuten ”rekordi”, ”ennätys”, ”ajat” ja ”yleisö”.
Nykyään Suomessa järjestetään 540 Toto-ravipäivää vuodessa, joissa paikan päällä käy yli 630 000 katsojaa. Ravit ovat selkeästi yleisön suosiossa ja yksi suosituimmista suomalaisista urheilulajeista. Noiden reilun 600 000 paikalle kulkeutuvan katsojan lisäksi ovat luonnollisesti ne, jotka seuraavat ravit netin tai television kautta. Nykyään raviurheilu on rahassa mitattuna Suomen toiseksi suosituin urheilulaji heti jääkiekon jälkeen.
Raveihin Suomessa osallistuu reilut 6500 hevosta ja ohjastajiakin on vajaat 2000. Ammattimaisesti ravihevosia valmentaa Suomessa reilut 150 valmentajaa ja pelivaihto on vuosittain noin 230 miljoonaa euroa, mutta suomalaisten ravien lisäksi voi Suomesta pelata helposti myös ulkomaisten raviratojen kisoja.
Jos oikeasti haluaa osua raveissa satunnaisosumia paremmin, on pelaajan seurattava hevosia, ohjastajia, raviratojen kuntoa yms. Sattuman vähentäminen tai väärän tiedon osuus pelaamisesta parantaa mahdollisuuksia osua oikeaan ja hakea niitä yllätyksiä, joilla sitten voi voittaa niitä miljoonapotteja. Varmoilla voittajilla pelaaminen ei oikeastaan koskaan järkevää, sillä kertoimet ovat heikot, eikä niin sanonut varmatkaan voittajat aina voita.
Suomalainen ravureiden tulevaisuus
Suomessa hevosharrastus on selkeästi naisten ja tyttöjen harrastus ja vain pari prosenttia kaikista harrastajista on poikia. Se on aika ihmeellistä, jos miettii hevosten ja niiden tehtävien taustaa. Hevoset ovat aina olleet miesten töissä ja miesten kanssa ja raviurheilussakin miehet ovat pääosissa niin valmennus- kuin ohjauspuolella, vaikka toki naisiakin on tullut alalle. Mutta miksi miehet eivät voi harrastaa ratsastusta? Onko autot vai pelit vieneet miehet ja koska tuo muutos oikeasti tapahtui?
Yksi asia on itse ravikilpailut. Ravien pitää jatkossakin pystyä tapahtumana kilpailemaan kaikkia muita ajanvietteitä vastaan voittoisasti. Uusi sukupolvi on jo tulossa ja varmasti raveja järjestetään jatkossakin. Hevoset ovat aina oleva se numero uno eli ykkönen, mutta myös itse raviohjastajat ja valmentajat voitaisiin nostaa selkeämmin näkyville.
Raveja koettelevat ja ovat koetelleet jo vuosia talouden taantuma, harrastajakunnan ukkoutuminen sekä koveneva kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja rahasta. Raviratojen ylläpito myös maksaa ja jotta raviradat pystyisivät jatkossakin tarjoamaan korkealaatuista viihdettä, pitää paikkojen olla kunnossa ja tarjoilujen moderneja. Se tarkoittaa, että raviradoista pitää tulla monipuolisempia ja niiden käyttöastetta pitää saada nostettua. Radoilla on oltava muutakin toimintaa varsinaisten ravikisojen lisäksi. Onko ratkaisu uusien lajien tuomista raviradoille? Muuta ratsastuslajit tai aivan jotain muuta?
Hevonen on se perusta ja yhdistävä tekijä, mutta nyt ja tulevaisuudessa pitää hevosen, hevosten ja harrastajien sekä pelaajien ympärille kehittää uusia kokonaisuuksia ja palveluita.
Teksti: Kari Oksanen, kuvituskuvat: Pixabay, Alex Muurinen / Playsson.net