Ravien tulevaisuus ja netti

Paljon on puhuttu, että ravien pitäisi uudistaa itseään, mutta miltä lähtökohdilta? Halutaanko uudistaa vain uudistamisen vuoksi vai halutaanko saavuttaa jotain? Jos jotain halutaan saavuttaa, niin tehdäänkö se raviratojen, hevosten, ohjastajien, tallien vai katsojien eduksi? Mikä on oikea tapa edetä ja kuka siitä päättää? Kysymyksiä tuntuu olevan enemmän, kuin vastauksia, joten lähdetään etenemään kysymys kerrallaan.

Kehitys on välttämätöntä

Kaikki ovat sitä mieltä, että ravien on kehityttävä. Nykyisellään katsojat, raveissa käyvät ja raveja pelaavat ikääntyvät, eikä nuoria enää samalla tavalla kiinnosta raviurheilu. Hevoset ovat poistuneet työkäytöstä ja paraateista, samalla miesten kosketuspinta hevosiin on pienentynyt. Onko siis mitään tehtävissä, jotta ravit nousisivat uuteen kukoistukseen? Joutuvathan kaikki muutkin alat uudistamaan itseään. Vaikka ala olisikin aivan uusi – yksikään liiketoiminta ei toimi vanhoilla tavoilla tai vanhoilla suuntamerkeillä. Tulevaisuuteen pitää mennä selkein tavoiteasetteluin.

Miehet ja pojat pitäisi ensin saada tavalla tai toisella hevosten kanssa tekemisiin. Onko tähän ideoita tai suunnitelmia? Voisiko näitä kehittää oikeasti eteenpäin unohtaen hetkeksi ravit, mutta tuoden ajatuksia näiden kahden tahon uudelleen yhteen saattamiseksi?

Kuinka moni muuten tietää, että Suomesta viedään Euroopan ravimarkkinoille vientituotteita? Esimerkiksi suomalaisten suunnittelemat ja valmistamat erikoiskärryt raviurheilijoille ovat markkinajohtajia ja suomalaiset hevostenhoitajat ovat kysyttyjä ammattilaisia ympäri Euroopan. Olisiko tästä mahdollisuus kehittää vielä askel eteenpäin?

Raviradat 2020-luvulla

Ravirata on paikka, jonne pitää pääsääntöisesti mennä paikan päälle. Aivan, kuten jäähalleihin ja muihinkin areenoihin. Nykyaikana kaikkiin paikkoihin, missä järjestetään vähänkään enemmän tapahtumia, on asennettu myös kunnolliset laitteistot suoratoistopalveluita varten. Raviratojen on kehitettävä sellaiset suoratoistopalvelut ja ohjelmat, mitkä kiinnostavat sekä katsojia, että sponsoreita. Esimerkiksi nettikasinoiden maailmassa tuli tilanne, jossa pelaajat halusivat nopeuttaa pelaamiseen pääsyä. Ongelma ratkaistiin sillä, että markkinoille tulivat kasinot ilman rekisteröitymistä ja nyt on väylä myös nopealle pelaamiselle. Tiedetäänkö ravipiireissä, mitä ihmiset kaipaavat ja haluavat?

Raviradoilla jokainen kehitysaskel maksaa rahaa, eikä raviradoilla sitä rahaa ylimääräiseksi asti ole. Siksi Veikkauksen jakamista totorahoista on hyvä tuki jokaiselle alan toimijalle, joka tukirahoja omaan toimintaansa saa. Oliko ratkaisu kuitenkaan oikea, kun Veikkauksen ja RAY:n mennessä yhteen, myös totopelit laitettiin samaan kasaan? Olisiko sittenkin ollut parempi jättää ne erilleen?

Nuoret olisi saatava kiinnostumaan raveista entistä enemmän.

Nuoret ja ravit

Nykynuoria kiinnostaa tietokonepelaaminen, eSports. Kuinka hankalaa olisi ravialan teettää urheilupeli, joka tavalla tai toisella yhdistäisi ravitallin kehittämisen ja raviohjastamisen peliksi asti? Sitä ei liene vielä tehty, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun raveissa huomataan keski-iän yhä nousevan ja kävijämäärien perusraveissa laskevan tulojen myötä, pitää miettiä aivan uudenlaisia kuvioita. Nuoret olisi saatava kiinnostumaan raveista entistä enemmän. Tekninen osaaminen ainakin löytyisi Suomesta. Suomalaiset juoksevat kaikkien ilmaisten ämpäreiden perässä, niin mikä jottei kehitetä mobiilijakoon ilmaista ravipeliä ja liitetä siihen mukaan olemassa olevat ravurit, niiden kuvat ja statistiikka sekä olemassa olevat ammattikuskit tietoineen. Tehdään jääkiekon ja jalkapallon kaltainen virtuaaliympäristö virtuaaliraveineen todellisuuden vierelle. Samalla saadaan jaettua tietoutta hevosista ja kuskeista eteenpäin ja jopa parhaimmillaan luotua uusia fanikokonaisuuksia. Tätä ajatusta tukee sekin tosiasia, ettei tällaisia markkina-ajattelulla toteutettuja ravuri – ohjastaja liigalistauksia oikeasti ole. Kaikki tieto kyllä löytyy, mutta sitä ei ole tuotu markkinointimielessä julki. Jotenkin koko alaa ja raveja kuvastaa ”ollaan hiljaa, ei kerrota” ajattelumalli, joka vähitellen tuhoaa koko alan.

Työt kohti tulevaisuutta

Jos raviohjastajat haluavat tehdä työtään Suomessa jatkossakin, on alalle saatava liikkumaan enemmän rahaa ja rahaa saadaan aluksi ainakin markkinoimalla lajia uusin keinoin, uusille kohderyhmille. Raviurheilun vaikutuspiirissä on kuitenkin niin ihmisiä, yrityksiä, yhdistyksiä kuin myös paikkoja ja paikkakuntia, että näistä kaikista kyllä löytyy sidosryhmäverkostoja, joita kiinnostaisivat uudet paikalliset sekä kansalliset – miksei kansainvälisetkin – kuviot. Ei olisi ollenkaan mahdotonta, että virtuaalisten hankkeiden ja kehitysprojektien kautta pienemmätkin raviradat saisivat kansainvälistä näkyvyyttä sekä pienen lakimuutoksen kautta myös lisärahoitusta.

Raviurheilu ja ravitapahtumat tulevat kamppailemaan jatkossakin toisten tapahtumien rinnalla ilman etumatkaa, joten raviurheilun on tehtävä itsestään kiinnostavampi ja halutumpi, kuin mitä se nyt on. Tarinat, kertomukset, kilpailut, urat – kaikki pitää tuoda entistä paremmin esille. Siihen kaikelle on kyllä keinot, mutta halukin pitäisi löytää yhteisen tien uudelleen tekemiselle.

Teksti: Kari Oksanen, kuvituskuvat: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *