Raviveikkaajat hyötyvät myös tilastoista ja nippelitiedoista
Raveista veikkaaminen on suosittua ajanvietettä kaikille raveista kiinnostuneille. Sitä on harrastettu Suomessakin niin pitkään kuin ravejakin, eli 1930-luvulta lähtien. Nykyään totopelejä ei pelata pelkästään raveista vaan myös laukka- ja ratsastuskilpailuista, joskin raviharrastajien määrä on suurin kaikista. Samalla tarjonta on siirtynyt nettiin ja kansainvälisille sivustoille, jotka ovat keskittyneet myös monipuolisempaan rahapelaamiseen. Yllättäen myös vedonlyöntiä tarjoava casino tarjoaa bonuksia, jotka voidaan käyttää vedonlyönnissä eli vaikkapa raviveikkauksessa.
Vedonlyöntisivustot tarjoavat kertoimet sekä riippuen sivustosta, joskus erilaisia kilpailutilastoja, lähinnä hevosten statistiikkaa. Hevosen statistiikalla tarkoitetaan numerosarjaa, joka kertoo juostujen starttien määrä sekä sijoitusten määrä voitosta kolmanteen sijaan. Tätä tapaa käytetään etenkin laukkakilpailuissa, mutta myös raviurheilussa. Yhdellä silmäyksellä saa siis hyvän käsityksen siitä, millainen suhde hevosella on kilpailuiden ja kärkisijojen välillä. Luonnollisesti monta starttia ja vähän sijoituksia ei ole ihanteellista.
Tilastoilla etumatkaa
Kovan tason ravipelaajat tietävät kaiken olennaisen lähdöissä juoksevista hevosista. Tarkat tilastojen tutkinnat voivat antaa etumatkaa, kun lähdetään valitsemaan voittajahevosia. Hevosten tietojen lisäksi moni muu asia voi vaikuttaa, kuten lähtöradan numero. Ysirataa on pidetty myyttisenä rahantuojana, mutta se ei pidä paikkaansa. Iltalehden jutun mukaan eniten rahaa on voitettu nelosradalta. Pari vuotta sitten ysirata oli kauden toiseksi huonon.
Toiset tarkkailevat lämmittelyä ja sitä, miten hevonen liikkuu. Onko epäpuhtauksia tai muuten vain haluttoman näköistä menoa. Etenkin tauolta palaavia hevosia saatetaan syynätä tarkemmin.
Millä tiedoilla on merkitystä?
Ravipelaajat imevät itseensä tietoja, joilla saattaa olla merkitystä vedonlyönnin kannalta. Varustekikkailun puolelle saattavat mennä tiedot hevosen kengättömyydestä tai kärryjen mallista. Niin sanotut jenkkikärryt ovat kärryt, jotka siirtävät kuskin painoa taaksepäin, jolloin hevosen etuosa kevenee. Joillekin hevosille tästä on merkittävää etua, mutta kärryt rasittavat myös hevosen takaosaa enemmän.
Sama koskee kengättömyyttä – jotkut hevoset juoksevat paremmin ilman kenkiä, kun kavioiden verenkierto on parempi. Kengättömyys kuitenkin jakaa mielipiteitä, sillä karkealla pohjalla juokseminen kuluttaa kaviota ja aiheuttaa pahimmillaan kipua sekä vaurioita. Sääntömuutoksen jälkeen ravikilpailuissa tulee käyttää hevosilla kenkiä osan talvikaudesta.
Entäpä kuski?
Ohjastajan, eli kuskin roolina on tietenkin omata sellaista pelisilmää, että osaa ajaa hevosen lähdön läpi strategisesti oikein ja hevosta säästellen. Ammattiohjastajissa ei juuri ole eroja, mutta nuoremmissa, uusissa kuskeissa on havaittavissa muutoksia hevosystävälliseen ajotapaan nähden.
Laukkaurheilussa kuskin, eli jockeyn paino on merkittävä tekijä. Sama koskee raviurheilua, jos oikein alkaa hiuksia halkoa. Loogisesti hevonen juoksee nopeampaan, jos kyydissä on vähemmän painoa jarruttamassa. Huipputason kuskit ovat useimmiten pienempiä kooltaan. Suurempi ero kuitenkin syntyy siinä, millainen yhteistyö hevosen ja kuskin välillä on. Kaikki kuskit eivät sovi kaikille hevosille. Lämminveriset hevoset tarvitsevat ehkä enemmän taktista kuskia, kun taas kylmäverisillä riittää vauhti.
Raviohjastajan alaikäraja on 16 vuotta, yläikärajaa ei ole. Kuitenkin yli 60-vuotiaiden tulee toimittaa säännöllisesti lääkärintodistus. Tietysti myös ravikilpailuiden säännöt pitää olla tutut, sillä lähdöissä sakotetaan helposti huonosta ajotavasta, vaarallisuudesta tai epäurheilijamaisesta käytöksestä muita tai hevosia kohtaan.
Kaikesta voivat ravipelaajat pyrkiä saamaan hyödyllisiä etuja saadakseen rahasijoja, oli se sitten keli, rokotukset tai valjastus. Pelivinkkejä on jaossa ympäri internettiä ja lähikuppiloiden vedonlyöntipisteitä. Loppupelissä raviurheilu on monen asian ja jopa sattuman summa!
Kuvituskuvat: Pixabay