Raviurheilu.net Artikkelit,Bloggaaminen Toukokuun Helsinki Derby perutaan

Toukokuun Helsinki Derby perutaan



Helsingissä piti kisailla toukokuun alussa Finlandia-ajo (L) sekä Arvid Åvallin TammaDerby (L5FIt), mutta näissä olosuhteissa koko ajojen ajaminen on iso kysymysmerkki. Tässä kohtaa on varmaa, että isona tapahtumana sitä ei voida ajaa, koska tapahtumien järjestäminen on kiellettyä ainakin kesäkuun alkuun tai heinäkuun loppuun saakka.

Jos tänä vuonna hevoskilpailut ovat pitkälti tauolla, ehkä olisi aika oikeasti suunnitella tulevia vuosia ja sitä miten alalle saataisiin potentiaalisesti saatavilla olevat kymmenet tuhannet uudet harrastajat? Katsomme tässä artikkelissa hieman lähemmin hevosalan tilastoja ja sitä, miten ja mistä uudet harrastajat kenties voisi löytyä.

Toukokuun Finlandia-ajo

Viimeinen Finlandia-ajon virallinen tiedote kertoi maaliskuulta, että ajot kuitenkin järjestettäisiin tavalliseen tapaan siten, että alueelle pääsisivät hevoset, ohjastajat, valmentajat, hevostenhoitajat yms., mutta tämäkään ei nykymittapuun mukaan ole toteutumassa. Raveihin piti osallistua 130 hevosta ja ponia sekä lähes 60 ohjastajaa ja 89 valmentajaa.

Hippoksen hallitus kokoontui 3.4. ja päätti, että kilpailutauko kestää ainakin 13.5. saakka, joten kilpailua ei ajeta ainakaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. On vielä ison kysymysmerkin alla, että ajetaanko tänä vuonna muutenkaan enää ravikilpailuja, joten alalla olisi nyt aikaa tutkia hevosalaan liittyviä lukuja ja niiden kautta nähtäviä uhkia ja mahdollisuuksia. Samanaikaisesti ravit ovat kuitenkin olleet Ruotsissa täydessä käynnissä, Norjassa ja Tanskassa kausi aloitetaan uudelleen.

Hevoset ja Suomi

Taloustutkimuksen tekemässä selvityksessä raviurheilu sai arvostusmittarilla (1-10) arvoksi 6,94, kun kaikkien lajien keskiarvo oli 7,41. Maailman tilanne vaikuttaa varmasti kaikkeen liiketoimintaan, myös raveihin. Suomessa olevien hevosten kokonaismäärä on tuplaantunut menneiden 30 vuoden aikana ja vuoden 2006 Tilastokeskuksen julkaisun mukaan talleja oli vuonna 2005 15 000 kappaletta ja raveissa kävi silloin 800 000 ihmistä. Vuoden 2006 jälkeen asiat eivät ole menneet pelkästään positiiviseen suuntaan. Hippolis arveli, että vuonna 2016 talleja olisi 16 000 kappaletta, mutta ongelmana on, että tallien laskentaan ei ole selkeätä määritelmää. Samalla kuitenkin tiedetään, että varsinaisten hevosten omistajien määrä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, vuodesta 2008 vuoteen 2017 noin 27 %.

Vuonna 2017 Suomessa oli hevosia 74 400 ja talleista 2900 on tehnyt eläinsuojelulain mukaisen ilmoituksen. Kuitenkin tilanne Suomessa on sellainen että Maa- ja metsätalousminiteriön asetus hevoseläinten tunnistamisesta astui voimaan jo huhtikuussa 2017. Se luonnollisesti kumosi vanhan, vuoden 2009 asetuksen.

Ilmoitusvelvollisuus koskee nykyään kaikkia nelijalkaisia ratsastukseen soveltuvia elämiä, eli hevoset, ponit, aasit, seeprat sekä niiden risteytykset, kuten muulit ja seepra-aasit kuuluvat tähän ryhmään. Jos tallilla tai tilalle on yksikin näitä eläimiä, niin Ilmoitusvelvollisuus on voimassa. Jos tämän eläimen tai eläimien pitäminen on aloitettu ennen tämän uuden asetuksen voimaantuloa, pitävät ilmoitukset olla tehtynä viimeistään vuoden loppuun 2020 mennessä. Selkeää tilastoa tallien määrästä ei kuitenkaan ole saatavilla yhä vieläkään.

Seuranta tarkentuu, omistajuus vähenee

Lämminveristen ravihevosten ja suomenhevosten astutus sekä syntyneiden varsojen kasvatusmäärät ovat vähentyneet vuosien aikana. Voimakkain käänne sekä astutusten että varsomisten määrissä tapahtui vuosien 2014 ja 2017 välillä, jolloin astutukset vähenivät lämminverisillä 47 % ja suomenhevosilla 25 %. Hevosiin perustuva yritystoiminta tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa eli seuraavan viiden vuoden aikana (Saastamoinen 2018).

Hevosalan harrastajia oli vuoden 2017 tilastojen mukaan Suomessa noin 220 000 ja ravitapahtumat + television lisääntyneet ravilähetykset keräsivät 650 000 henkeä vuodessa. Vuonna 2017 peräti 89 % yleisömäärästä tuli pää- ja maakuntaratojen tapahtumista ja 11 % oli kesäratojen yleisöä. Jos taasen puhutaan hevosharrastuksesta, siitä oli vuoden 2016 Sundwallin tutkimuksen mukaan kiinnostunut peräti 500 000 suomalaista, eli mielenkiintoa on enemmän kuin mitä harrastajia on todellisuudessa ja uusia harrastajia voisi olla tulossa jopa 75 000, tämä Kansallisen liikuntatutkimuksen perusteella. Suurin ongelma uusien harrastajien saamisessa on markkinointi: hevosharrastus nähdään yhä liian kalliina harrastuksena ja kalleus liitetään ajatukseen hevosen omistamisesta.

Mistä lisäinnostusta raveihin?

Suomen hevoskaupunkiseudut voidaan jakaa kolmeen koon mukaiseen ryhmään: 1. Helsinki, Turku, Tampere, 2. Lahti, Hämeenlinna, Forssa, Seinäjoki, 3. Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Jyväskylä. Suomessa aktiivisimmat ravi-ihmiset asukasmäärään suhteutettuna löytyvät Keski-Pohjanmaalta, jossa ravien kävijämäärä on peräti 37,4 % koko asukasmäärästä ja alueella on neljä ravirataa, kun vertailuna Uudellamaalla on kaksi ravirataa ja katsojamäärä 5,1 %!

Sponsor Insightin tekemän kyselytutkimuksen mukaan ravit eivät yllä 20 kiinnostavimman tapahtuman joukkoon, vaan ovat yleensä sijoilla 30-40. Tämä vaikka Hippos on luonut uudet Raviliigat ja Lätkässä raveihin-kampanjat, mutta kuitenkin ihmiset kaipaavat itse tapahtumiin mm. enemmän itse hevosten esittelyjä, nyt monet pitävät hevosten saapumista esittelyihin sekavana eikä hevosia juuri ollenkaan esitellä.

Miten raviurheilu saisi Uudenmaan potentiaalin aktivoitua? Miten hevosharrastusta tulisi markkinoida ja haluavatko tallit itse lisää asiakkaita? Vai onko ongelma osittain nimenomaan siinä, että osa hevosalaan liittyvistä tahoista haluaa pitää lajin elitistisenä ja hintavana?

Ravialan sisällä on ollut nähtävissä sisäistä kahtiajakoa, kuten vastinparit etelä–pohjoinen, kaupunki–maaseutu, raviurheilu–jalostustoiminta, liiketaloudellinen–kulttuurinen kestävyys, lämminveriset–suomenhevoset. Raviurheilu ei suoranaisesti ole sama asia kuin hevosharrastus ja ihminen, joka pitää hevosista ja ratsastuksesta, mutta voi samalla olla raveja vastaan.

Onko syy kuitenkin se, mistä on täälläkin jo useasti aiemminkin puhuttu ja kirjoitettu, että raviurheilu on liian ”vanhojen” ihmisten hallitsema eikä mielenkiintoa riitä ottaa uusia markkinointikanavia haltuun? Kuinka monta ravikanavaa tunnistat esimerkiksi YouTubesta tai Twitchistä? Kuinka moni ohjastaja pitää omaa videoblogia tai kuinka monella ravurilla on oma fanisivusto?

Teksti: Kari Oksanen, kuvituskuvat: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *